1. Johdanto

Tämä opas on suunnattu ensisijaisesti sinulle, joka johdat lapsi- ja perhepalveluita alueellisesti1. Myös sinä, joka työskentelet kehittämisen tai tutkimuksen parissa voit hyötyä oppaasta. Myös asiakastyössä toimiville opas voi antaa ajatuksia siitä, miten juurtumista voidaan johtaa ja tukea lapsi- ja perhepalveluissa.

Opas avaa näyttöön perustuvan lapsi- ja perhetyön juurruttamisen ja johtamisen periaatteita sekä antaa konkreettisia vinkkejä oman osaamisen kehittämiseen.

Oppaan tarkoituksena on toimia

  • prosessityökaluna, josta kunta- tai maakuntajohto löytää tietoa näyttöön perustuvan työn (NPT) implementoinnin ja johtamisen edellytyksistä.
  • muistilistana (implementointiprosessissa välttämättömistä) toimista, joiden avulla varmistetaan, että näyttöön perustuvan työn edut ja tutkimuksissa löydetyt vaikutukset toteutuvat käytännössä.

 

Oppaan tausta

Kirjan rakenteeseen ja sisältöön ovat vaikuttaneet aikaisemmin julkaistut implementointioppaat. Ennen kaikkea lopputulokseen ovat vaikuttaneet Ruotsin sosiaalihallituksen2 sekä Norjan Nasjonalt Utviklingssenter for barn og unge -keskuksen (NUBU, aikaisemmin Atferdessenter)3 oppaat. Molempien tahojen julkaisut pyrkivät tämän oppaan tavoin tukemaan ja auttamaan näyttöön perustuvan työn juurtumista ja menetelmän toteutumista tarkoitetulla tavalla. Lisäksi vaikutteita on saatu The California Evidence-Based Clearinghouse for Child Welfaren (CEBC) ja RAND Europe -tutkimuskeskuksen (2016) julkaisemista implementointikäsikirjoista.

Oppaan sisällön pohjana toimivat uusimman implementointitutkimukseen4 liittyvän kirjallisuuden5 lisäksi haastattelut (n=20), jotka tehtiin Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakin puitteissa levitettyjen menetelmien6 kehittäjille sekä menetelmäosaajille.

Vuosina 2017–2018 levitettyä työkalupakkia rahoitti Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE). Lähtökohtana oli varmistaa, että Suomessa juurrutettavat vanhemmuuden tuen menetelmät perustuvat parhaaseen tällä hetkellä käytettävissä olevaan tietoon. Työkalupakkiin valikoituneet menetelmät (kuvat 1.-3.) olivat Kasvun tuki -arviossa (kasvuntuki.fi) saaneet vahvan tai kohtalaisen arvion menetelmän vaikuttavuudesta ja menetelmää ylläpitävät tahot Suomessa olivat halunneet saada ne kansallisesti levitettäviksi. Juurtumisen mahdollistamiseen haluttiin kiinnittää erityistä huomiota. Tämän vuoksi juurruttamisen lähtökohdaksi otettiin käytännön kokemusten lisäksi implementointiin liittyvä tutkimuskirjallisuus (“evidence informed implementation”). LAPE-hankkeessa pyrittiin ensimmäisestä kertaa luomaan pysyviä kansallisia juurruttamisen rakenteita lapsi- ja perhepalveluissa.

 

Kuva 1. Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakin menetelmät.

 

Kuva 2. Hankkeen koulutukset maakunnittain LAPE-kauden aikana.

 

Kuva 3. Hankkeen aikana koulutetut uudet menetelmäosaajat.

 

Oppaassa kuvataan työkalupakin implementointiprosessia sekä videohaastattelujen että muiden käytännön esimerkkien kautta. Videoissa on haastateltu menetelmien kehittäjiä ja ylläpitäjiä, kouluttajia ja juurruttamisessa mukana olleita henkilöitä. Esimerkkejä on myös LAPE-hankkeen puitteissa levitettävän lastensuojelun systeemisen mallin alkuvaiheen implementoinnista ja työn valmistelusta.

Oppaassa on käytetty esimerkkeinä LAPE-kauden kokemuksia. Kentällä on kuitenkin paljon muutakin arvokasta tietoa ja kokemusta sekä vaikuttavia menetelmiä, joita emme ole käyttäneet tämän oppaan materiaalina (moniin menetelmistä voit tutustua sivulla kasvuntuki.fi).

Oppaan lopputulokseen on vaikuttanut kirjoittajien lisäksi laaja joukko asiantuntijoita, jotka ovat käyttäneet aikaansa ja kommentoineet tekstiä. Systeemisen lastensuojelun toimintamallin implementointiesimerkit ovat väitöskirjatutkijoiden Nanne Isokuortti ja Elina Aaltio kirjoittamia. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman Kasvun tuki -implementoinnin esimerkit ovat koulutuspäällikkö Maiju Salosen ja hänen tiiminsä käsialaa. Kasvun tuen ohjausryhmän lisäksi professori emerita Marja-Leena Perälää, professori emerita Marja Holmilaa, TtT, erikoistutkija Marjo Kurkea (Turun yliopisto), Käypä hoito -toimituksen toimituspäällikkö, LT Raija Sipilää (Duodecim), VTM, väitöskirjatutkija Elina Aaltiota (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) sekä VTM, väitöskirjatutkija Nanne Isokuorttia (Helsingin yliopisto) arvokkaista kommenteista.

 

1. Tässä oppaassa nimitys ”maakunta” viittaa Sipilän hallituksen ehdottamiin maakunta-alueisiin.
Takaisin 1.
2. Att leda evidensbaserad praktik – en guide för chefer i socialtjänsten (2012)
Takaisin 2.
3. Implementering av tidlig innsats for barn i risiko – fra teori til praksis (2014)
Takaisin 3.
4. Implementointitutkimus on nuori tieteenala, joka on kehittynyt nopeasti 10–15 vuoden aikana. Se pyrkii tunnistamaan ja ymmärtämään sekä niitä prosesseja, joissa tutkimustieto muuttuu käytännöiksi, että niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat implementoinnin lopputuloksiin. Lisäksi tutkitaan, miten implementoinnin onnistumista voidaan arvioida (mm. Nilsen, 2015; Sipilä ym., 2016).
Takaisin 4.
5. Viimeisen neljän vuoden ajalta Google Scholar -haulla löytyi 321 artikkelia hakuyhdistelmällä: “Evidence based practice”, “Child and family services”, “Health services” ja “Implementation”. Näistä luettavaksi valikoitui noin kolmekymmentä artikkelia ja lisäksi käytiin läpi implementointitutkimuksen keskeisimpiä vanhempia julkaisuja (ks. lähdeluettelo).
Takaisin 5.
6.  Näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen työkalupakin puitteissa Itla on yhdessä Suomen Mielenterveysseuran kanssa ja yhteistyössä mm. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa levittänyt Lapset puheeksi -menetelmää sekä Perheinterventiota, Ihmeelliset vuodet vanhemmuusryhmä- sekä ryhmänhallintamenetelmää ja Multidimensionaalista perheterapiaa (MDFT). Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus on implementoinut Voimaperheitä jo vuodesta 2015. Menetelmän piiriin kuuluu kolmasosa 4-vuotiaista.
Takaisin 6.